Demokratia

Demokratia eli kansanvalta on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Kaikilla jäsenmailla on aina äänioikeus ja parlamentin edustajat valitaan suorilla kansanvaaleilla.

EU:n toimintaa ohjaa kolme demokraattista periaatetta:

1. Tasa-arvo – kansalaisia on kohdeltava EU:n toimielimissä yhdenvertaisesti.
2. Edustus –Euroopan parlamentin merkitystä ja kansallisten parlamenttien asemaa vahvistetaan. Euroopan parlamentin edustajat valitaan suorilla kansanvaaleilla.
3. Osallistuminen – kansalaisilla on oikeus osallistua EU:n päätöksentekoon ja kansalaisille on annettava tietoa kaikesta Euroopan unionin toiminnasta. Kansalaisille annetaan mahdollisuus kansalaisaloitteisiin. Vuorovaikutusta kehitetään.

Lissabonin sopimuksella selkiytettiin jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin toimivaltaa.

Euroopan parlamentilla on tärkeä tehtävä Euroopan unionin demokratian toteutumisessa. Euroopan parlamentin jäsenet valitaan suorilla vaaleilla. He edustavat jäsenvaltioiden kansalaisia. Vaalit järjestetään joka viides vuosi. Euroopan parlamentti vahvistaa lait yhdessä ministerineuvoston kanssa. Parlamentti vahvistaa neuvoston kanssa myös Euroopan unionin talousarvion. Euroopan parlamentti hyväksyy myös kansainväliset sopimukset. Jokainen perussopimus on lisännyt parlamentin valtaa ja vaikutusta EU:n päätöksenteossa. Samalla demokratia on lisääntynyt.

Lissabonin sopimus vahvistaa kansallisten eduskuntien roolia. Kansalliset parlamentit voivat osallistua entistä enemmän Euroopan unionin toimintaan. Euroopan unionin toimiin ryhdytään vain jos ne ovat tehokkaampia kuin kansalliset toimet. Kansallinen parlamentti voi vaikuttaa siihen, milloin ryhdytään toissijaisiin Euroopan unionin toimiin. Kansallisilla parlamenteilla on oikeus saada tietoa jäsenvaltioiden edustajien tekemistä päätöksistä ministerineuvostossa.