Lissabonin sopimuksen uudistukset
Uusi perussopimus vahvistaa jo olemassa olevat ja sovitut asiat. Merkittävimmät muutokset tehtiin EU:n päätöksenteon saralla. Päätöksentekoa tehtiin selkeämmäksi. Toimielinten rooli, tehtävät ja kokoonpano uudistettiin. Nyt Euroopan unionin päätöksenteko toimii paremmin, vaikka maita on enemmän.
Tehokkaampi päätöksenteko
Euroopan unionin neuvosto voi tehdä enemmän päätöksiä määräenemmistöllä. Nyt se saa tehdä päätöksiä myös oikeus- ja sisäasioissa. Iso-Britannia on saanut oikeuden jäädä oikeus-, sisä- ja sosiaaliasioissa yhteistyön ulkopuolelle.
Jäsenmaiden äänivallan uudistus
Jäsenmaiden äänivallan uudistus astuu voimaan vuoden 2014 vaaleissa. Sen jälkeen määräenemmistöllä tehtävissä päätöksissä enemmistöksi lasketaan 55 % jäsenvaltioista ja 65 % unionin väestöstä. Muutos ei tuo merkittäviä muutoksia Suomen äänivaltaan.
Euroopan parlamentille lisää valtaa
Euroopan parlamentti sai tasa-arvoisen lainsäätöaseman neuvoston kanssa. Parlamentti säätää lait yhdessä neuvoston kanssa. Parlamentti sai myös lisää budjettivaltaa.
Vuoden 2014 vaaleista lähtien parlamentin edustajia on korkeintaan 751. Suomella on 13 paikkaa.
Kansallisille parlamenteille lisää vaikutusvaltaa
Kansalliset parlamentit voivat keskeyttää komission aloittaman uudistuksen, jos he haluavat päättää asiasta kansallisella tasolla. Kansallisten parlamenttien keskeytysoikeus tehdään enemmistöpäätöksellä. Suomen eduskunta osallistuu vahvasti EU:n päätöksentekoon jo Suomen perustuslain perusteella.
EU:sta oikeushenkilö
Lissabonin sopimuksen myötä EU:sta tuli oikeushenkilö. Se tarkoittaa, että unioni saa allekirjoittaa kansainvälisiä sopimuksia. EU liittyi heti Euroopan ihmisoikeussopimukseen, koska aikaisemmin se ei ollut mahdollista.
Perusoikeuskirja
EU:n kansalaisten oikeudet määrittelevästä perusoikeuskirjasta tuli kiinteä osa perussopimusta. Perusoikeuskirjasta tuli näin oikeudellisesti sitova. Unionin toimielinten on kunnioitettava kansalaisten oikeuksia ja vapauksia. Perusoikeuskirja velvoittaa myös jäsenmaita.
Iso-Britannia ja Puola ovat pyytäneet poikkeusluvan. Perusoikeuskirjan määräykset eivät koske niiden kansallisten viranomaisten toimintaa.
Uusia EU-virkoja
Euroopan unionin jäsenvaltioiden päämiesten muodostamasta Eurooppa-neuvostosta tuli virallinen toimielin. Eurooppa-neuvosto sai pysyvän puheenjohtajan, joka toimii samalla Euroopan unionin presidenttinä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kausi kestää kaksi ja puoli vuotta.
Euroopan unionille valittiin edustaja ulkomaisia suhteita ja kansainvälistä tapaamisia varten. Edustajan virallinen nimi on EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Korkea edustaja eli ulkoministeri toimii sekä komissiossa että neuvostossa. Korkea edustaja toimii ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana. Ministerineuvoston puheenjohtajuus vaihtuu 6 kuukauden välein. Jokainen jäsenmaa toimii vuorollaan neuvoston puheenjohtajana.
Kansalaisaloite
Kansalaisaloitteen avulla kansalaiset saavat pyytää komissiota tekemään uuden lakialoitteen. Aloitteen tekemiseen tarvitaan vähintään miljoona kansalaista eri jäsenmaista.
