Suomen osallisuus EU:ssa

Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995. Suomi on Euroopan talous- ja rahaliiton jäsen ja rahavaluuttana on euro. Suomi kuuluu myös Schengen sopimukseen, eli vapaan matkustamisen alueeseen.

Suomen EU-asioita varten on oma ministeriövaliokunta, joka vastaa EU-asioiden hoidosta. Sen tukena on EU-asioiden komitea ja EU-jaostot. Eduskuntaa tiedotetaan kaikesta ja se osallistuu EU-asioiden käsittelyyn. Suomella on pysyvä EU-edustusto Brysselissä. Edustusto valmistelee asioita.

Suomen pääministeri on Eurooppa-neuvoston jäsen. Presidentti hoitaa ulkopoliittisia asioita. Suomella on Euroopan parlamentissa 13 edustajaa eli europarlamentaarikkoa. Europarlamentaarikot valitaan suorilla kansanvaaleilla.

Suomi toimii hyvin aktiivisesti EU:ssa. Euroopan unioni antaa Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa kansainvälisesti. Se parantaa jäsenmaiden välisiä suhteita ja yhteistyötä. Suomelle on erittäin tärkeää, että se pystyy vaikuttamaan Euroopan asioihin. Euroopan unionissa pienikin maa saa äänensä kuuluville.

Yhteinen valuutta tuo turvaa Suomen taloudelle. Sisämarkkinat antavat paljon etuja suomalaisille yrityksille. Tullien ja viisumien poistuminen on helpottanut matkustamista ja kaupankäyntiä Euroopassa.

Euroopan unionin varat kerätään valtioiden maksamista jäsenmaksuista. Jäsenmaksut määräytyvät jäsenmaiden bruttokansantulon (BKT) ja arvonlisäverotulojen perusteella. Unionin keräämät maataloustullit ja tuontimaksut vaikuttavat myös jäsenmaksun määrään. Euroopan unioni vuorostaan tarjoaa rahallista avustusta erilaisten tukien ja kehitysohjelmien kautta.

Alussa Suomi sai EU:lta yleensä enemmän tukia kuin se itse maksoi. Nyt Suomen talous on kehittynyt ja Suomesta on tullut nettomaksaja. Se tarkoittaa, että Suomi maksaa jäsenmaksuja enemmän kuin se saa avustuksia. Vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut olivat 0,16 % maan bruttokansantulosta. Suurimpia nettomaksajia ovat Belgia, Saksa, Ruotsi, Britannia ja Alankomaat (Hollanti).