Päätösten vaikutukset

Euroopan unionin lainsäädännön tarkoitus on parantaa kansalaisten elämää ja turvallisuutta. Samalla pyritään yhtenäistämään jäsenmaiden käytäntöjä. Euroopan unioni laatii erilaisia säädöksiä: asetuksia, direktiivejä, päätöksiä ja suosituksia.

Alla on lueteltu aihepiirejä, joihin EU:n tekemät päätökset ja asetukset vaikuttavat:

Aluepolitiikka

Aluepolitiikan tavoite on vähentää Euroopan unionin eri alueiden rakenteellisia eroja. Aluepolitiikan piiriin kuuluvat mm. saaristot, vuoristoalueet, vaikeista ilmasto-oloista kärsivät alueet. Aluepolitiikan myötä heikommat alueet voivat saada monenlaista tukirahoitusta. Alueita tuetaan erilaisten rahastojen turvin. Tärkeimpiä rahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Myös EU:n solidaarisuusrahasto, koheesiorahasto, Euroopan investointipankki ja erilaiset hankeohjelmat myöntävät investointiavustuksia.
Aluepoliittisten päätösten seurausta ovat mm.

• kasvua ja työllisyyttä tukevat toimenpiteet
• kaukaisten etäisyyksien aiheuttamien haittojen lieventäminen syrjäisillä alueilla. (Avustusta mm. liikenteen ja tietoliikenteen kehittämiseen.)
• Euroopan laajuiset liikenneverkot (TEN-T)
• Euroopan laajuiset energiaverkot (TEN-E) (Myös energian omavaraista tuotantoa tuetaan.)
• Maanteiden tavaraliikenteen yhdistäminen lyhyen matkan meriliikenteeseen, sisävesikuljetuksiin ja rautatieliikenteeseen. (Marco Polo II -ohjelma)
• Ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen huomioiminen alueiden kehitystyössä.
• Maatalouden tuet.

• Lisätietoa aluepolitiikasta.

Audiovisuaaliala ja viestimet

Radiolähetykset, televisiotoiminta ja elokuvat työllistävät EU:ssa yli miljoona ihmistä. Audiovisuaaliset viestintävälineet ovat eurooppalaisten ensisijainen tietolähde ja ajanvietemuoto. Mediapalveluja säädellään direktiiveillä.
Audiovisuaalisella alalla Euroopan unionin päätökset mm.:

• tukevat eurooppalaisen kulttuurin monipuolisuutta
• suojelevat alaikäisiä
• tukevat media-alan monimuotoisuutta
• lisäävät eurooppalaisten elokuvien ja televisio-ohjelmien tuotantoa.
• kehittävät digitaalitelevision ja interaktiivisen median käyttöä ja saatavuutta.

• Lisätietoa audiovisuaalisen alan politiikasta.

Elintarviketurvallisuus

Euroopan unionin elintarviketurvallisuuspolitiikalla pyritään suojaamaan kuluttajien etu ja terveys. Samalla halutaan taata sisämarkkinoiden hyvä toiminta. Eläinten ja kasvien terveyttä ja hyvinvointia valvotaan. Elintarvikkeiden turvallisuus ja puhtaus halutaan varmistaa kaikissa tuotanto- ja jakeluketjun vaiheissa. EU asettaa valvontastandardit ja seuraa, että standardeja noudatetaan.
EU:n elintarviketurvallisuuden päätökset vaikuttavat mm.:

• tuotantoeläinten hoitoon ja terveyteen. (Eläinlääkäritarkastuksista ja eläinten elinoloista on tarkat määräykset. Eläinten rehun on oltava puhdasta ja turvallista. Kuljetus ja teurastus on hoidettava asianmukaisesti.)
• viljelykasvien terveyteen ja puhtauteen (lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen käyttöä rajoitetaan)
• maatalouden ympäristönsuojeluun
• elintarvikkeiden ja tuotteiden pakkausmerkintöihin
• elintarvikkeiden pakkauksiin ja säilytysastioiden materiaaleihin.

• Lisätietoa elintarviketurvallisuudesta.

Energia

Sähköä ja lämpöä tarvitaan joka päivä. Kaikki maat tarvitsevat energiaa. Energian tuotantoon liittyy kuitenkin paljon ongelmia: ilmastonmuutos, riippuvuus energian tuonnista, energiavarojen väheneminen ja energian korkea kuluttajahinta. Euroopan unionin energiapoliittiset päätökset pyrkivät vähentämään energian kulutusta. EU:ssa halutaan kehittää turvallista ja omavaraista energiantuotantoa. Päätökset vaikuttavat kaikkiin energiamuotoihin: fossiilisiin raaka-aineisiin: öljy, maakaasu, kivihiili sekä ydinenergiaan ja uusiutuviin energianlähteisiin: aurinkosähkö, tuulivoima, biomassaenergia, maalämpö, vesivoima ja vuorovesienergia. Energiansäästön tavoitteet koskevat erityisesti yrityksiä ja rakennusteollisuutta.

• Lisätietoa energiapolitiikasta.

Humanitaarinen apu

Euroopan unioni on maailman johtava humanitaarisen avun antaja. Apua annetaan rahoituksena, tavaroina, palveluina ja teknisenä apuna. Katastrofeihin ja kriiseihin halutaan varautua jo ennakolta. Päätöksillä ratkaistaan mihin, millä tavalla ja miten paljon apua annetaan.

• Lisätietoa humanitaarisesta avusta.

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeuksien, ihmisarvon ja tasa-arvon kunnioittaminen ovat Euroopan unionin perusarvoja. Ne ohjaavat unionin toimintaa sekä unionin sisällä että suhteissa ulkomaihin. Euroopan unioni pyrkii kaikissa päätöksissä kunnioittamaan näitä perusarvoja. Euroopan unionin päätös on tehnyt näistä arvoista jokaisen Euroopan unionin kansalaisen perusoikeuksia.

• Lisätietoa ihmisoikeuksista.

Hallintopolitiikka

Euroopan unioni on monien maiden yhteinen poliittinen hanke. Samalle se on oikeudellinen organisaatio. Organisaatiossa on monta toimielintä, joiden toimintaa tulee säädellä ja valvoa. Euroopan unionin yhteisillä päätöksillä määritellään, miten Euroopan unionin toimii. Yhdessä päätetään, mitä asioita Euroopan unioni saa hoitaa (eli missä asioissa sillä on toimivalta). Samalla päätetään, mitä asioita jäsenvallat hoitavat itse. Tärkeimmät asiat on päätetty Euroopan unionin perussopimuksissa.

• Lisätietoa hallintopolitiikasta.

Kansanterveys

Jokainen ihminen haluaa olla terve. Euroopan unionin tavoite on parantaa ja kehittää kansalaisten terveyden suojelua. Terveydenhuolto kuuluu jäsenmaiden omaan toimivaltaan, joten EU ei voi määrätä terveyspolitiikkaa. EU ei myöskään järjestä jäsenmaiden terveydenhuoltopalveluja. EU kehittää jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä kansanterveyden keinoja ja täydentää kansallisia periaatteita. Se tekee myös yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden ja järjestöjen kanssa.
Euroopan unionin kansanterveyteen liittyvät päätökset mm.:

• parantavat kansalaisten yleistä terveydentilaa
• ehkäisevät sairauksia ja laajoja epidemioita
• ehkäisevät eurooppalaisten terveyteen kohdistuvia vaaroja
• edistävät terveydenhuollon ja lääketieteen tutkimusta
• lisäävät terveysalan yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä.

• Lisätietoa kansanterveyteen liittyvästä politiikasta.

Tehtyjä päätöksiä

Monet Euroopan parlamentin tekemät päätökset vaikuttavat meidän jokapäiväiseen elämäämme. Usein pidämme niitä jo itsestään selvinä. Ohessa on muutamia esimerkkejä viimeisten vuosien aikana tehdyistä päätöksistä:

Toukokuu 2012

Operaattoreiden perimiä verkkovierailu- eli roaming-maksuja rajoitetaan.

Aikaisemmin puhelinoperaattorit saivat periä asiakkailta korotettua maksua, jos he käyttivät puhelimella internetiä ulkomailla. Heinäkuusta 2012 alkaen datakäytölle, puheluille ja tekstiviesteille on määrätty enimmäishinta. Säädöksellä pyritään estämään matkustelun aiheuttamia yllätyslaskuja. (Lue lisää aiheesta suomeksi).

Euroopan parlamentti esittää rahoituslaitosveroa.

Parlamentti kannattaa uuden rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa. Vero olisi 0,1 % osakkeille ja joukkovelkakirjoille. Vero kohdistuisi kaikkiin rahoituslaitoksiin, jotka käyvät arvopaperikauppaa veroalueella liikkeelle lasketuilla arvopapereilla. Vero koskisi myös kiinalaisia rahoituslaitoksia, jos ne kävisivät kauppaa saksalaisen Siemensin osakkeilla. Päätöslauselman tavoite on tehdä rahoitusmarkkinaveron kiertäminen kalliimmaksi kuin veron maksaminen. Jos veroa ei makseta, arvopaperin laillinen omistusoikeus ei oikeasti siirry. Jäsenmaat tekevät lopullisen päätöksen asiassa kuultuaan parlamenttia. (Lue lisää aiheesta suomeksi).

Syyskuu 2012

Komissio pudotti biopolttoaineen käytön tavoitetta puolella.

Euroopan unioni pyrki nostamaan biopolttoaineen käyttöä liikenteessä 10 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Nyt tavoitetta on tarkistettu. Se on pudotettu viiteen prosenttiin (5 %). Biopolttoaineen tuotanto on nostanut vehnän, soijan, maissin ja rapsin hintoja. Sademetsiä on kaadettu biopolttoaineiden viljelyä varten. Biopolttoaineisiin käytetyllä peltoalalla olisi voitu viljellä kehitysmaissa merkittävät määrät ruokaa. Euroopan unionin tavoite on, että ruokakasvien sijasta biopolttoaineen raaka-aineena käytettäisi kotitalousjätteitä ja levää. (Lue lisää aiheesta suomeksi).

Lokakuu 2012

EU myönsi rahoitusta työttömien työllistämiseksi.

Euroopan unionin globalisaatiorahastosta (EGF) myönnettiin avustusta työttömien työllistämiseen Irlannissa, Ranskassa, Alankomaissa, Ruotsissa, Espanjassa, Saksassa ja Tanskassa. Näissä maissa on menetetty paljon työpaikkoja autonvalmistuksen, laivanrakennuksen, rakennusteollisuuden ja lääketeollisuuden aloilla. Rahaston tuki auttaa 8 000 ihmistä työllistymään. Työtöntä autetaan yksilöllisesti löytämään uutta työtä, kouluttautumaan uuteen ammattiin tai työllistämään itsensä yrittäjänä. Valtiot hakevat rahoitusavustusta suoraan EU:lta. (Lue lisää aiheesta suomeksi).

Tammikuu 2013

Luottoluokituslaitoksien säätelystä tiukempaa.

Luottoluokituslaitokset arvioivat valtion talouden kuntoa. Rahoittajat antavat valtioille lainaa luottoluokituslaitosten antaman arvosanan perusteella. Euroopan talouskriisin aikana kävi ilmi, että luottoluokituslaitokset arvioivat joidenkin maiden riskejä mielivaltaisesti. Tämä johti mm. Kreikan talouden syöksyyn, kun rahoittajat nostivat korkoja kohtuuttomasti. EU:n uusi päätös rajoittaa luottoluokituslaitosten valtaa. Niiltä vaaditaan nyt vastuullista toimintaa. (Lue lisää aiheesta suomeksi).

Helmikuu 2013

EU:n televiestintäpaketti tuli voimaan koko unionin alueella.

Asetuksen myötä puhelinliittymän haltija saa vaihtaa operaattoria ja säilyttää vanhan puhelinnumeronsa. Tavoitteena on helpottaa puhelinliittymän ja operaattorin vaihtoa. Käytäntö on toiminut Suomessa jo usean vuoden ajan. Asetuksen myötä se tulee voimaan kaikissa EU-maissa. (Lue lisää aiheesta suomeksi).

Eurooppaan perustetaan uusi patenttituomioistuin.

Euroopan unioni on jo pitkään pyrkinyt yhtenäistämään patenttijärjestelmää. Tällä hetkellä koko Euroopan unionin kattava patentti pitää hyväksyä kaikissa jäsenvaltioissa erikseen. Se on erittäin kallista. EU:n tavoite on, että patentit olisivat voimassa kaikissa EU-maissa. Uusi yhtenäinen patenttijärjestelmä antaa uuden edullisemman tavan suojata keksintöjä. Yhdistetty patenttituomioistuin saa yksin päättää ja käsitellä eurooppapatentit. Näin käytäntö on sama kaikissa maissa. Yhteen patenttiin ei voi enää kohdistua jäsenvaltioissa useita eri kanteita. Järjestelmä tulee voimaan todennäköisesti vuonna 2015. (Lue lisää aiheesta suomeksi).